Mä oon väsyny. Kaikki ahdistaa. Lääkehoito on perseellään, raha-asiat kusee. Tänään tuli kauhee ahistuskohtaus. Tärisin, itkin, hakkasin. Teki mieli vaan ihan vitusti viiltää, raadella käsi mahdollisimman
Pahastu, tappaa itteni. Pää komentaa satuttamaan, mutta en voi tehdä sitä. Kauanko jaksan taistella näitä ajatuksiani vastaa.. nyt on pakko vaan jaksaa ja hymyillä vaikka sisälle sattuu...
Se tunne, kun elämältä lähtee pohja. Se, että sairastuu kaiken muun paskan keskellä. Et pysty itse hallitsemaan elämääsi, koska sairaus hallitsee sinua!
torstai 7. heinäkuuta 2016
Nimetön
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi ystäväiseni :( tsemppiä! <3
VastaaPoistaKiitos<3
VastaaPoistaKiitos<3
VastaaPoista