Mä annan sut pois, mä päästän sut pois vaikka sattuu..
Ero kihlatusta on raskas. Mulla on kokoajan sellanen tunne, että mun hyvällä ystävällä ja tällä mun exällä on jotain juttuu ollu. No vitut siitä.
Oon väsyny, en saa mitään aikaiseksi. Siitä riitelinki tänään äitini kanssa... huusin ja itkin. Mä en saa missään mitään aikaseksi. En haluu mennä kämpille, koska en tahdo kohdata sitä todellisuutta, sielä on likasta ja vanha tiskivuori odottamassa. En saa tehtyä niitä pois päiväjärjestyksestä, en vain jaksa. Se, että en jaksa ei oo laiskuutta, vaan uupumusta. Kaiken tän keskellä tuntuu siltä, että pitäs vetää pää täyteen viinaa, kamaa, lääkkeitä, ihan mitä vaan... En tiiä, että mikä mättää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti